Näin pilkot tomaatit oikein

Keittiökikka

Luulitko osaavasi jo? Tarkistapa tästä!

Tomaatti on terveyspommi

Tomaatin lykopeeni ehkäisee infarkteja

Ravitsemuksellisesti tomaatti on erinomainen elintarvike. Se sisältää paljon C-vitamiinia, foolihappoa ja erilaisia kivennäisaineita. Kuopion yliopistossa kesäkuussa 2001 julkistetusta tutkimuksesta ilmenee, että tomaatin ja tomaattivalmisteiden syönti vähentää muun muassa riskiä sairastua sydäninfarktiin. Tulos perustuu tomaatin sisältämään karotenoidiin lykopeeniin. Tutkimuksen mukaan sydäninfarktin ja aivohalvauksen riski oli kolminkertainen niillä miehillä, joiden veren lykopeenitasot olivat matalat verrattuna miehiin, joiden veressä oli enemmän lykopeenia. Tomaatin lykopeenin on todettu ehkäisevän myös eturauhassyöpää.

Lykopeeni on ravinnosta, lähinnä tomaateista ja tomaattivalmisteista saatava yhdiste. Suomalaisten tärkeimpiä lykopeenin lähteitä ovat paitsi tuoreet tomaatit, myös tomaattipohjaiset kastikkeet ja ketsuppi.

Suomalaisten lykopeenin saanti on edelleen alhaista verrattuna esimerkiksi eteläeurooppalaisiin, joilla veren lykopeenitasot ovat kolme-neljä kertaa suuremmat kuin meillä. Lykopeeni kestää hyvin kuumennusta ja säilyy siis ruuanvalmistuksessa. Kypsennettyistä tomaattituotteista lykopeeni imeytyy paremmin kuin tuoreista tomaateista, joten tomaatteja kannattaa käyttää ruuanlaitossa entistä enemmän.

Lähde: Kotimaiset Kasvikset ry

Tomaatin historia

Kolumbuksen mukana Etelä-Amerikasta Eurooppaan

Tomaatti on nykytiedon mukaan lähtöisin Perusta ja Chilestä, Etelä-Amerikan Andien ja Tyynen valtameren väliseltä kapealta alueelta, joka pohjoisessa ulottuu Kolumbiaan ja etelässä Chilen 30. leveysasteen paikkeille. Perun intiaanit käyttivät villitomaattia ravintokasvina jo noin 500 e.kr.

Kolumbuksen löytöretkien aikoihin 1400- ja 1500-lukujen vaihteessa tomaattia oli viljelty Perussa jo pitkään. Sieltä tomaatin viljely levisi Väli-Amerikan kautta Meksikoon, jossa tomaatti on jo vuosisatojen ajan ollut eräs tärkeimmistä ruoka-aineista. Espanjaan ja muualle Eurooppaan tomaatti tuli Kolumbuksen toisen löytöretken tuliaisina vuonna 1498.

Nimensä tomaatti sai Meksikossa ravinnoksi käytetyltä lyhtykoisolta (Physalis), jonka hedelmiä kutsuttiin nimellä 'tomatl'. Samaa nimitystä alettiin käyttää myös tomaateista.

Mystisestä lemmenomenasta jokapäiväiseksi arkiherkuksi

Euroopassa tomaattia pidettiin pitkään koristekasvina ja uuden mantereen erikoisuutena. Hedelmiä ei aluksi uskallettu syödä, koska niiden arveltiin olevan myrkyllisiä. Myöhemmin tomaattia alettiin pitää lääkekasvina, jonka uskottiin muun muassa vauhdittavan rakkauselämää. Tomaatti sai lempinimet ”paratiisiomena” ja ”lemmenomena”.

Tomaattia alettiin Euroopassa arvostaa syötävänä tuotteena vasta 1800-luvun alussa. Sen kaupallinen viljely alkoi noihin aikoihin Italiasta, josta se levisi ensin muihin Välimeren maihin ja sitten Keski-Eurooppaan. Epäluulo tomaatin syömäkelpoisuutta kohtaan kyti pitkään. Esimerkiksi Saksassa ja Hollannissa tomaatti saavutti kuluttajien täyden hyväksynnän vasta 1800-luvun puolivälin ja ensimmäisen maailmansodan välisenä aikana.

Suomessa tomaattia on viljelty 1870-luvulta asti. Närpiön tunnetulla tomaatintuotantoalueella viljely aloitettiin tiettävästi vuonna 1917. Tomaatin kulutus pysyi kuitenkin pienenä. Käsitys tomaatin haitallisuudesta sinnitteli ihmisten mielessä pitkään ja tomaatin käyttö yleistyi meillä vasta toisen maailmansodan jälkeen.

Pohjois-Amerikkaan tomaatti siirtyi emigranttien mukana Euroopasta. Sielläkin tomaatti pysyi melko tuntemattomana 1800-luvun alkuun saakka.

Nykyisin tomaatti on saavuttanut arvostetun aseman kaikkialla maailmassa. Siitä on tullut maailman eniten viljelty vihannes.

Lähde: Kotimaiset Kasvikset ry 

Tämä vuodelta 1850 oleva Finlands Allmänna Tidning -lehden koristekasvien siemenmyynti ilmoitus paljastaa että tomaatteja on kasvatettu koristekasveina Suomessa jo 1850- luvulla. Kuvan lähde: Kansalliskirjaston Historiallinen sanomalehtikirjasto 

10 parhaimman makuista tomaattilajiketta

Myös maun suhteen eri tomaattilajikkeissa voi olla huikeita eroja. On tullut taas aika miettiä että mitähän lajikkeita sitä kokeilisi  tulevana kesänä. Tässä kymmenen minun mielestäni parhaimman makuista lajiketta satunnaisessa järjestyksessä.

Gardener's Delight: Runkotomaatti joka on erittäin hyvänmakuinen ja suosittu kirsikkatomaatti. Yksi parhaista. Oma suosikkini.

Koritschnevaja Sliva: Ruskea runkotomaatti, erittäin hyvän makuinen luumutomaatti. Helppohoitoinen terve lajike. Toinen suosikkini.

Brandywine: Amishien vanha runkopihvi -lajike vuodelta 1885. Erittäin hyvän makuinen mutta valitettavasti melko tautialtis. Monien mielestä parhaimman makuinen.

Sungold: Erittäin hyvän makuinen ja makea oranssi kirsikkatomaatti. Lasten suosikki. Sungoldilla on taipumusta halkeilla. Runkotomaatiksi erittäin aikainen.

Caspian Pink: Runkopihvitomaatti joka joidenkin mielestä yksi parhaimman makuisista, joidenkin mielestä jopa parempi kuin Brandywine. Terve, sopeutuu hyvin pohjoisiin olosuhteisiin, virheettömät hedelmät.

Black Cherry: USA:sta kotoisin oleva tumma ja hyvänmakuinen runkokirsikkatomaatti.

Isis Candy: Hyvän makuinen makea lajike.

Black From Tula: Vanha tumma runkopihvi -lajike Ukrainasta 1800-luvun lopulta. Erittäin hyvän makuinen, joskin rumat hedelmät.

Black Krim: Hiukan savun makuinen musta hyvän makuinen runkopihvitomaatti

Green Grape: Makea kirsikkatomaatti joka sopii hyvin amppeliin. Pidetty hyvän makunsa vuoksi.

Katso muita lajikkeita

Kylmänkestävimmät lajikkeet

Tomaatti ei kestä pakkasta eikä hallaa mutta on lajikkeita jotka kestävät hieman viileämpiä säitä. Täysikasvuiset taimet ovat syksyllä kestävämpiä kylmän suhteen kuin nuoret taimet keväällä. Erityisesti Siberian sanotaan olevan kylmänkestävä. Tässä kylmänkestäviä lajikkeita satunnaisessa järjestyksessä.

Siberia: Erittäin aikainen ja kylmänkestävä pensastomaatti. Tuottaa hedelmää jopa 5 asteen lämpötilassa. Lajike on kuulemma salakuljetettu venäjältä 1970 -luvulla.

Sub Arctic Plenty: Kylmänkestävä ja erittäin aikainen pensastomaatti.

Taxi: Keltainen ja miedonmakuinen pensastomaatti. Yksi aikaisimmista keltaisista. Hieman kylmänkestävä lajike.

Outdoor Girl: Kylmänkestävä avomaalajike.

Matina/Tamina: Vanha lajike itäsaksasta. Aikainen ja hieman kylmänkestävä perunalehtinen runkotomaatti

Stupce: Vanha lajike Tsekkoslovakiasta. Aikainen ja hieman kylmänkestävä perunalehtinen runkotomaatti

Alaska: Aikainen ja kylmänkestävä lajike joka on terve. Paksukuoriset hyvin säilyvät hedelmät.

Glacier: Kylmänkestävä, satoisa ja maukas perunalehtinen lajike

Katso muita lajikkeita

Ilmaisia tomaattikuvia

www.copyright-free-images.com Copyright free images - public domain pictures, free for any private or commercial use.

Tomaatin kylvö maitopurkkiin

Tässä on tomaatin kylvöohje jossa käytetään maitopurkkeja ruukkuina. Kylvän siemenet suoraan maitopurkinpuolikkaisiin. Hajakylvöön nähden tässä on etuna se, ettei juurivaurioita tule kun taimet koulitaan ruukkuihin.Tämä on helppo kasvatustapa sillä tomaatit saavat kasvaa maitopurkeissa kunnes ne istutetaan ulos. Ulosistutuksessa purkki on helppo poistaa saksilla ilman että juuret vaurioituu.

Kylvöajat
Kylmä kasvihuone: Tomaatin kylvö maaliskuun alku-puoliväli
Tilapäislämmitettävä kasvihuone: Tomaatista 4-6 viikkoa aikaisempi sato. Tomaatin kylvö tehdään helmikuun puolivälissä.
Lämmitettävä kasvihuone: Tomaatin kylvö joulukuu - tammikuussa

Näitä tarvitset: Siemeniä, maitopurkkeja (1,5 l purkit parempia), vedenkestävä tussi, muovirasioita (tai pienoiskasvihuone), kylvömultaa (esim. Biolanin tai Kekkilän kylvömulta), desilitramitta, lyijykynä, puukko ja sumutinpullo.

Vaiheet:
1. Leikkaa maitopurkki keskeltä kahtia.

2. Tee maitopurkkiin reiät leikkaamalla saksilla kulmat pois (kaksi kulmaa riittää). Jos käytät kastelumattoa niin tee reiät puukolla purkin pohjaan. Kotitekoisesta kastelumaton valmistamisesta tulossa ohjetta myöhemmin.

3. Paina purkin kaatopää lyttyyn, jolloin purkin molemmat puolikkaat ovat käytettävissä.

4. Lisää maitopurkkeihin kylvömultaa 2 dl/maitopurkin puolikas. Älä siis täytä purkkia kokonaan.

5. Kastele multa sumutinpullolla

6. Tee lyijykynän tylpällä päällä kaksi reikää multaan. 5 mm reikä tavallisille tomaateilla ja 2 mm cocktailtomaateille. Kynään voi kaivertaa merkit oikeaa syvyyttä varten.

7. Kylvä siemenet reikiin (2 siementä/purkki) ja täytä reiät kylvömullalla.

8. Merkitse vedenkestävällä tussilla lajikkeen nimi maitopurkin kylkeen.

9. Kastele lisää sumutinpullolla.

10. Aseta maitopurkit muovirasiaan ja muovirasia muovipussiin tai voit myös käyttää pienoiskasvihuonetta.

11. Vie rasiat lämpimään paikaan. Optimilämpötila tomaatin itämiseen on 23°C. Ikkunalauta voi olla tähän vaiheeseen huono sillä aurinko saattaa kuumentaa kylvöksiä liikaa.

12. Siemenet itävät n. 3-7 päivässä. Heti itämisestä siirretään taimet ikkunalaudalle tai keinovalon alle. Tällöin kannattaa muovipussi poistaa.

Maku takaisin tomaattiin!

Pitkästä aikaa täällä jälleen. Silmiini osui mielenkiintoinen artikkeli Tiede-lehdessä: Suun ilot ovat unohtuneet tehotuotannossa. Jospa palautettaisiin marketin tomaattiin maatiaisserkun makeus.

Tomaatin lannoittaminen

Sopiva NPK tomaatille kun halutaan paljon kukkia on 31% Typpi (N), 16% Fosfori (P) ja 53% Kalium (K). Kaliumia saa olla jopa kaksinkertainen määrä typpeen verrattuna.

Luonnolannoitteet
Parhaita luonnonlannoitteita tomaatille on lanta (siipikarjanlannassa sellaisenaan vähän liikaa typpeä), puutuhka, nokkonen (oltava varovainen suuren typpimäärän vuoksi), luujauho ja kivijauho. Näitä yhdistelemällä saadaan NPK kohdalleen. 

Hevosenlanta on alhaisen typpipitoisuuden ansiosta tomaatille erityisen sopivaa. Tomaatti rakastaa puutuhkaa sillä siinä on kaikki tarvittava oikeassa suhteessa ja luonnollisessa muodossa paitsi typpeä. Joten  hevosenlannalla (kompostoitua) ja tuhkalla saadaan tomaatille hyvä peruslannoitus.

Tietoa hevosenlannasta 


Peruslannoitus  
Peruslannoitus tehdään keväällä lopulliselle kasvupaikalle istutettaessa mikäli ei käytetä valmiiksi lannoitettua ostomultaa/turvetta.
Puhdasta puutuhkaa 3/4 dl/taimi (Katso puutuhkan valmistus)
Kompostoitunutta hevosenlantaa n. 2 kg/taimi tai 5 kg/m²
Luujauhoa 1 rl/taimi

Hoitolannoitus

Varovainen hoitolannoitus aloitetaan kun tomaatit alkavat kukkia. Hoitolannoitus tehdään Tuhka-nokkoskäytevedellä tai jollakin kaupallisella tuotteella joita olen luetellut jäljempänä. Avomaatomaatit eivät juurikaan tarvitse hoitolannoitusta jos maapoja on peruslannoitettu hyvin.

Tuhka-nokkoskäytevesi 
50 - 100 g tuhkaa (katso puutuhkan valmistus)
0,5 - 1 l nokkoskäytettä (katso nokkoskäytteen valmistus)
10 litraa vettä
Sekoitetaan hyvin ja kastellaan tällä enintään kerran viikossa.

Puutuhkan valmistus

Käytä vain puhdasta puuta. Älä käytä käsiteltyä puuta tähän tarkoitukseen. Sytykkeinä käytettävät sanomalehdet eivät haittaa. Mieluiten ei käytetä puita jotka ovat kasvaneet vilkkaan tien vieressä. Sekapuu sopii tarkoitukseen ihan hyvin.Tuhkan raskasmetallit ei tutkimuksen mukaan vaikuta merkittävästi metsän marjojen, kasvien tai edes sienten pitoisuuksiin joten tuhka lienee turvallista myös tomaatin viljelyssä.

Tietoa tuhkasta


Nokkoskäytteen valmistus
1. 1 kg tuoreita tai 250 g kuivattua nokkosia
2. 5 l vettä
Käyttö: Nokkosten päälle kaadetaan vesi ja annetaan seistä vähintään n. 5 vrk.
Käytetään laimennettuna 1:10
Säilyvyys: Nokkoskäyte säilyy pitkään suljetussa astiassa ja se saa myös jäätyä.

Tietoa nokkosista


Tomaatille tarkoitetut kaupalliset lannoitteet 
Markkinoilla on useampi tomaatille tarkoitettua lannoitetta. Osa on nestemäisiä ja osa puikkoina, myös jauhemaista löytyy.

Substral Naturen Tomaatti- ja yrttiravinne
Tomaattilannoitepuikot 
Giva Biobact ravinnepuikot tomaateille 
Giva Biobact Tomaatti
Bio-Tomaattilannoite

Muut sopivat kaupalliset lannoitteet

Biolan Hevonkakka Lannoite

Roundup

Mielenkiintoinen artikkeli Roundup rikkakasvien torjunta-aineesta: Roundup – Jäävuoren huippu

Itse en ainakaan tuota anetta maahan laittaisi, eteenkään maahan jossa viljelen syötäviä kasveja. Turvallisempaa lienee katteiden käyttö.

Tomaatin jaotteluperiaatteita

Tomaattilajikkeita voidaan jaotella usealla tavalla. Näitä ovat mm. kasvutapa, hedelmä ja lehdet.

Maatiaislajikkeet ja F1 hybridit
Maatiaislajikkeet (Eng.Heirloom) ovat vanhoja avopölytteisiä lajikkeita joita on useimmiten kasvatettu kymmensiä vuosia kuten esim. Tanskan vienti ja Potatomatti. Toki uudempiakin avopölytteisiä lajikkeita on. Maatiaislajikkeista voi tietyin edellytyksin ottaa siemeniä talteen.

Kaupallisessa tomaattituotannossa käytetään F1 hybridejä mutta myös kotipuutarhureille on paljon lajikkeita tarjolla. F1 hybridit ovat kahden eri tomaattilajikkeen risteytyksen ensimmäinen sukupolvi. Esim. Sungold on F1 hybridi. Useimmiten siemenpussissa on merkintä F1 mutta ei aina. F1 hybrideistä ei voi ottaa siemeniä sillä ne eivät välttämättä idä tai sitten ne eivät vastaa emokasvia. Etuna F1 hybrideissä on tautikestävyys joka on usein maatiaislajikkeita parempi. 


Kasvutapa
1. Runkotomaatti (jatkaa kasvuaan kunnes latvotaan, pitkä satokausi)
2. Pensastomaattii (lyhyempi satokausi kuin runkotomaatilla, lopettaa kasvun tietyssä pisteessä)
3. Kääpiötomaatti (pieni pensas kuten Siberia)

Lehdet
1. Normaalilehtinen
2. Perunalehtinen
3. Sahalaitalehtinen
4. Angoralehtinen (porkkanalehtinen)

Hedelmän koko ja muoto
1. Pihvitomaatti
2. Normaali
3. Kirsikka
4. Cocktail (hieman kirsikkatomaattia suurempi)
5. Mini (currant tomaatti)
6. Luumu
7. Muun muotoiset

Siemenlokero
1. 2-lokeronen (useimmat kirsikkatomaatit)
2. 3-lokeroinen (yleensä normaalikokoisissa tomaateissa)
3. Monilokeroinen (yleensä pihvitomaateissa)

Väri ja kuviot
1. Punainen
2. Keltainen
3. Oranssi
4. Vihreä
5. Valkoinen
6. Musta
7. Ruskea
8. Purppura
9. Yksivärinen
10. Pilkullinen
11. Raidallinen

Täydellinen kasvualusta tomaatille

Raaka-aineet

1. Karkeaa vermakuliittia 1/3 (rautakaupoista)
2. Rahkaturvetta 1/3 (Kekkilä ja Biolan myyvät lannoittamatonta)
3. Kompostia 1/3 (Oltava useasta lähteestä: Puutarhakomposti, keittiökomposti ja hevosenlantakomposti)

Lannoitus

Nämä määrät ovat suuntaa-antavia:
1. Puhdasta puutuhkaa 3,75dl/25L (esim. puhtaan sekapuun tuhka)
2. Luujauhoa 0,5dl/25L (esim. Giva)
3. Kalkkia (tarvittaessa, mittaa Ph) 

Ohjearvot
pH 5,5-7
Johtoluku 5-10
Typpi N 100-200 mg/l
Fosfori P 20-100 mg/l
Kalium K 200-500 mg/l
Kalsium Ca 1000-3000 mg/l
Magnesium  Mg 200-500 mg/l
Boori  B 0,3-1,8 mg/l
Kupari Cu 1-10 mg/l
Mangaani Mn 1-30

Tomaatin ravintosisältö

100 gramman sisältö:

Energia	89,2 kJ
Energia (kcal)	21,4 kcal
Proteiinit	0,6 g
Hiilihydraatti	3,8 g
Kokonaisrasva	0,3 g
Rasvahapot yhteensä	0,2 g
Alfalinoleenihappo	7,3 mg
Sokerit	3,4 g
Kuitu (AOAC)	1,4 g
A-vitamiini	125,0 µg
E-vitamiini	0,7 mg
K-vitamiini	5,0 µg
Tiamiini	<0,1 mg
Riboflaviini	<0,1 mg
Niasiini NE	0,8 mg
Foolihappo	11,6 µg
C-vitamiini	14,1 mg
Karotenoidit	4106,0 µg
Natrium	2,5 mg
Natriumkloridi	6,4 mg
Kalium	300 mg
Kalsium	9,0 mg
Fosfori	30,0 mg
Magnesium	11,0 mg
Rauta	0,3 mg
Seleeni	0,2 µg

 Lähde: Kauppapuutarhaliitto









 

Soil Testing Kit

Testasin Kivikankaan myymää Soil Testing Kit -nimistä maaperän ravinnetestipakkausta. Testasin niin että otin maanäytteet Biolanin Turvemullasta ja Kekkilän Kasvimaamullasta.

PH
Biolanin Turvemullasta sain tulokseksi 6, joten ph piti hyvin paikkansa.

TYPPI
Biolan: Sain tulokseksi 0 - 10 mg/L vaikka pitäisi olla 150 mg/L. Biolanin Turvemulta on lannoitettu kanankakalla joka on luultavasti rakeisena turpeen joukossa, tämä voi tietysti vaikuttaa mittaustuloksiin.

Kekkilä: Sain tulokseksi 20 mg/L kun olisi pitänyt olla 50 mg/L. Tämä tulos on kyllä suuntaa-antava ja heitto saattoi olla kiinni omasta virheestä.

FOSFORI
Kekkilä: Sain tulokseksi 20 mg/L ja pitäisi olla 10 mg/L. Tämäkin tulos on kyllä suuntaa-antava ja heitto saattoi olla kiinni omasta virheestä.

KALIUM
Kekkilä: Sain tulokseksi 400-600 mg/L vaikka pitäisi olla 100 mg/L.
Tämä testi on niin vaikeasti tulkittava että tulkinnassani saattoi olla vikaa. Jokatapauksessa en voi luottaa saavani luotettavia tai edes suuntaa antavia tuloksia tällä kalium -testillä. 

YHTEENVETO
Ph -testi toimi hyvin. Typen ja fosforin osalta testit olivat suuntaa-antavia. Tietenkin heitot saattavat olla myös multien ravinneheitoista johtuvia, joten tiedä häntä. Kalium -testin tulkinta oli mielestäni liian hankalaa jotta voisin siihen luottaa.

Kertokaa omia kokemuksianne kyseisestä paketista

Myyjän sivuille

Tomaatintaimia myytävänä

Ei myytävää tällä hetkellä

Taimimullat

Merkki	Typpi (N)	Fosfori (P)	Kalium (K)	mg/L
Biolan Multa Kesäkukille	180	90	400
Biolan Kasvuturve	100	60	300
Biolan Puutarhan Musta Multa	120	90	600
Biolan Puutarhan TurveMulta Luomu	150	100	500
Biolan Kylvö- ja Taimimulta	100	70	400
Kekkilä taimimulta	80	50	220
Kekkilän Puutarhamulta Luomu	50	10	100
Biolan Kasvuturve	100	60	300

Parhaimman makuiset tomaatit

Tässä kymmenen tärkeintä seikkaa joilla pystyt vaikuttamaan tomaattiesi makuun.

1. Poimi tomaatit vasta kypsinä. Tämä on ehkä tärkein seikka jolla pystyt vaikuttamaan tomaattiesi makuun.
2. Lajikevalinta -> Kokeile erilaisia lajikkeita ja valitse mielestäsi parhaimman makuiset.
3. Typpi (N) -> Varo antamasta likkaa typpeä sillä se huonontaa makua.
4. Kalium (K) -> Korkea kaliumtaso parantaa sekä sisäistä että ulkoista laatua. Myös tomaatin säilyvyys paranee. Kaliumia saa olla jopa kaksinkertainen määrä typpeen verrattuna.
5. Luonnonmukainen kasvatus -> Käytä luonnonmukaisia lannoitteita, kasvualustoja ja torjuntakeinoja.
6. Säilytys -> Älä säilytä tomaattejasi jääkaapissa. Tämä pilaa tomaatin rakenteen ja vaikuttaa myös makuun.
7. Avomaaviljely -> Aurinkoisena kesänä, paljaan taivaan alla kasvavat tomaatit maistuvat paremmalle. Tosin sateisena kesänä tilanne voi olla päinvastoin.
8. Aurinko -> Varmista että tomaattisi saavat riittävästi aurinkoa, vähintään 8h/päivässä.
9. Istutusväli -> Älä kasvata tomaatteja liian tiheästi. Tämä vaikuttaa valonsaantiin ja tätä kautta tomaatin makuun heikentävästi. Sopiva istutusväli on n.80 cm vaikka siemenpusseissa istutusväli onkin lyhyempi
10. Kastelu -> Varo kastelemasta liikaa. Liika vesi huonontaa tomaattien makua.

Parhaimman makuiset tomaatit tarvitsevat paljon valoa

Tomaatin taimikasvatus

Alkuvaiheen taimikasvatus

Lue täältä ensin tomaatin kylvöä käsittelevä osio>> 

 1. Heti itämisestä siirretään taimet ikkunalaudalle ja/tai tai keinovalon alle. Etelä- tai länsiikkunat ovat parhaita paikkoja. Taimien annetaan olla muovilaatikossa mutta pussi (tai pienoiskasvihuoneen kupu) poistetaan. Jos käytät keinovaloa niin sopiva valotusaika on 12-18h/päivä. Keinovalosta on tulossa oma kirjoituksensa myöhemmin.


2. Heikompi taimi poistetaan jotta vahvemmalle jää tilaa kasvaa.

3. Kastelu hoidetaan altakasteluna. Altakastelu on helpompi ja nopeampi tapa. Kylvön yhteydessä porasin mukin pohjaan seiän joka mahdollistaa altakastelun. Sopiva vesimäärä alussa on n. 10-30 ml/taimi. Älä kuitenkaan kastele taimia jatkuvasti vaan anna mullan kuivua välillä muutaman päivän. Kasteluveden on hyvä olla n. 25 asteista. Lannoitusta ei tässä vaiheessa tarvita.

4.Sopiva lämpötila taimille on 18-20 °C päivällä ja 14-16 °C yöllä. Mitä vähemmän valoa sitä vähemmän saa olla lämpöä. Auringon paisteessa lämpötila voi helposti nousta 25 asteeseen, silloin voidaan suhkutella taimia suihkupullolla.

1.	2.
3.	4.

Jatkokasvatus

Viimeistään kun taimi tekee toisia kasvulehtiään (sirkkalehtien lisäksi) kouli taimi maitopurkinpuolikkaaseen. 1,5 l purkki on parempi.

1. Tee pari reikää purkin pohjaan leikkaamalla saksilla kulmat pois.

2. Laita pohjalle hiukan multaa (esim. Biolanin turvemultaa). Aseta taimipaakku purkkiin ja täytä sirkkalehtiin asti mullalla. Voit myös laittaa pohjalle hiukan lekasoraa, perliittiä tms.

Ulosistutus 

Ulosistutus toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa.

Ulosistutuksessa juuripaakku on jo aivan täynnä juuria

Tomaatin kylvö

Tässä on tomaatin kylvöohje jota itse noudatan. Kylvän siemenet suoraan kertakäyttömukeihin. Hajakylvöön nähden tässä on etuna se, ettei juurivaurioita tule kun taimet koulitaan ruukkuihin. Kertakäyttömukeista juuripaakun irroittaminen on helppoa kun taimi myöhemmin koulitaan isompaan ruukkuun.

Kylvöajat
Kylmä kasvihuone: Tomaatin kylvö maaliskuun alku-puoliväli
Tilapäislämmitettävä kasvihuone: Tomaatista 4-6 viikkoa aikaisempi sato. Tomaatin kylvö tehdään helmikuun puolivälissä.
Lämmitettävä kasvihuone: Tomaatin kylvö joulukuu - tammikuussa

Näitä tarvitset: Siemeniä, valkoisia kertakäyttömukeja, vedenkestävä tussi, muovirasioita (tai pienoiskasvihuone), kylvömultaa (esim. Biolanin tai Kekkilän kylvömulta), desilitramitta, lyijykynä, porakone tai puukko ja sumutinpullo.

Näitä tarvitset

Tietoa eri lajikkeista löydät täältä
Katso lista siemenkaupoista täältä

Vaiheet:
1. Poraa kertakäyttömukeihin reiät pohjiin tai tee reiät puukolla.

2. Lisää mukeihin kylvömultaa 1 dl/muki

3. Kastele multa sumutinpullolla

4. Tee lyijykynän tylpällä päällä kaksi reikää multaan. 5 mm reikä tavallisille tomaateilla ja 2 mm cocktailtomaateille. Kynään voi kaivertaa merkit oikeaa syvyyttä varten.

5. Kylvä siemenet reikiin (2 siementä/muki) ja täytä reiät kylvömullalla.

6. Merkitse vedenkestävällä tussilla lajikkeen nimi mukin kylkeen.

7. Kastele lisää sumutinpullolla.

8. Aseta mukit muovirasiaan ja muovirasia muovipussiin tai voit myös käyttää pienoiskasvihuonetta.

9. Vie rasiat lämpimään paikaan. Optimilämpötila tomaatin itämiseen on 23°C. Ikkunalauta voi olla tähän vaiheeseen huono sillä aurinko saattaa kuumentaa kylvöksiä liikaa.

10. Siemenet itävät n. 3-7 päivässä. Heti itämisestä siirretään taimet ikkunalaudalle tai keinovalon alle. Tällöin kannattaa muovipussi poistaa.

1.	2.
3.	4.
5.	6.
7.	8.
8b.	10.

Jatkokasvatuksesta seuraavassa osassa>>

Tomaatti

 

Tomaatti

Kolumbuksen mukana Etelä-Amerikasta Eurooppaan

Tomaatti on nykytiedon mukaan lähtöisin Perusta ja Chilestä, Etelä-Amerikan Andien ja Tyynen valtameren väliseltä kapealta alueelta, joka pohjoisessa ulottuu Kolumbiaan ja etelässä Chilen 30. leveysasteen paikkeille. Perun intiaanit käyttivät villitomaattia ravintokasvina jo noin 500 e.kr.

Kolumbuksen löytöretkien aikoihin 1400- ja 1500-lukujen vaihteessa tomaattia oli viljelty Perussa jo pitkään. Sieltä tomaatin viljely levisi Väli-Amerikan kautta Meksikoon, jossa tomaatti on jo vuosisatojen ajan ollut eräs tärkeimmistä ruoka-aineista. Espanjaan ja muualle Eurooppaan tomaatti tuli Kolumbuksen toisen löytöretken tuliaisina vuonna 1498.

Nimensä tomaatti sai Meksikossa ravinnoksi käytetyltä lyhtykoisolta (Physalis), jonka hedelmiä kutsuttiin nimellä 'tomatl'. Samaa nimitystä alettiin käyttää myös tomaateista.

Mystisestä lemmenomenasta jokapäiväiseksi arkiherkuksi

Euroopassa tomaattia pidettiin pitkään koristekasvina ja uuden mantereen erikoisuutena. Hedelmiä ei aluksi uskallettu syödä, koska niiden arveltiin olevan myrkyllisiä. Myöhemmin tomaattia alettiin pitää lääkekasvina, jonka uskottiin muun muassa vauhdittavan rakkauselämää. Tomaatti sai lempinimet ”paratiisiomena” ja ”lemmenomena”.

Tomaattia alettiin Euroopassa arvostaa syötävänä tuotteena vasta 1800-luvun alussa. Sen kaupallinen viljely alkoi noihin aikoihin Italiasta, josta se levisi ensin muihin Välimeren maihin ja sitten Keski-Eurooppaan. Epäluulo tomaatin syömäkelpoisuutta kohtaan kyti pitkään. Esimerkiksi Saksassa ja Hollannissa tomaatti saavutti kuluttajien täyden hyväksynnän vasta 1800-luvun puolivälin ja ensimmäisen maailmansodan välisenä aikana.

Suomessa tomaattia on viljelty 1870-luvulta asti. Närpiön tunnetulla tomaatintuotantoalueella viljely aloitettiin tiettävästi vuonna 1917. Tomaatin kulutus pysyi kuitenkin pienenä. Käsitys tomaatin haitallisuudesta sinnitteli ihmisten mielessä pitkään ja tomaatin käyttö yleistyi meillä vasta toisen maailmansodan jälkeen.

Pohjois-Amerikkaan tomaatti siirtyi emigranttien mukana Euroopasta. Sielläkin tomaatti pysyi melko tuntemattomana 1800-luvun alkuun saakka.

Nykyisin tomaatti on saavuttanut arvostetun aseman kaikkialla maailmassa. Siitä on tullut maailman eniten viljelty vihannes.

Lajikkeet kehittyvät kysynnän mukaan

Ensimmäiset Keski-Euroopassa viljellyt tomaattilajikkeet olivat englantilaista alkuperää. Esimerkiksi legendaarinen 'Ailsa Craig' -lajike tuli Hollantiin 1913 ja pysyi viljelyssä aina 1960-luvulle saakka. Aluksi lajikkeiden jalostuksen tavoitteena oli runsas sato. 1970-luvun puolivälin jälkeen alettiin satoisuuden lisäksi kiinnittää entistä enemmän huomiota myös sisäisiin laatutekijöihin, säilyvyyteen ja makuun. Kuluttajien toiveiden huomioon ottaminen on viime vuosikymmenten aikana monipuolistanut tomaattivalikoimaa huomattavasti. Markkinoille ovat tulleet muun muassa pihvitomaatit sekä runsas valikoima erimuotoisia ja -värisiä tomaatteja.

Tällä hetkellä näyttäisi olevan kysyntää erityisesti lajikkeille, joille on tyypillistä korkea kuiva-aine pitoisuus, jauhomainen suutuntuma ja mieto maku. Välimeren maissa tämän tyyppisiä lajikkeita käytetään elintarviketeollisuudessa ketsupin ja säilyketomaattien raaka-aineena, kotitalouksissa lähinnä lämpimien tai keitettyjen tomaattiruokien valmistuksessa.

Kasvava tomaatti rakastaa lämpöä ja aurinkoa

Tomaatti on lämpöä vaativa ja kuivuutta hyvin kestävä kasvi. Alkuperäisillä kasvupaikoillaan se on monivuotinen, meillä pääasiassa kasvihuoneessa viihtyvä yksivuotinen kasvi. Lämpimillä kasvupaikoilla tomaattia voidaan tosin meilläkin viljellä esimerkiksi talojen eteläseinustoilla.

Hyvän kasvun varmistaa runsas valo ja tasainen 20-25 asteen lämpötila. Lämpötila vaikuttaa erityisesti hedelmien laatuun. Yli 27 asteen lämpötilassa hedelmöittyminen vaikeutuu ja 32 asteessa se saattaa estyä kokonaan. Siitepöly irtoaa parhaiten 17-23 asteen lämpötilassa.

Lämpötila vaikuttaa myös tomaatin värittymiseen. Punaista väriainetta, lykopeenia ei muodostu liian korkeissa (29-32 °C) tai liian matalissa (noin 16 °C) lämpötiloissa. Koko kasvi paleltuu alle yhden asteen lämpötilassa.

Tuottaakseen hyvää satoa tomaatti vaatii lisäksi runsaasti valoa. Vähässä valossa sen kukat eivät kehittyvät huonosti tai eivät lainkaan.

Tomaatista syödään hedelmä

Tomaatin hedelmä on kasvitieteellisesti määritellen kaksi- tai monilokeroinen marja. Kaksilokeroinen hedelmä on kahdesta emilehdestä kehittyvä perusmuoto. Kolmelokeroinen hedelmä muodostuu, kun toinen emilehti jakaantuu kahdeksi. 4-5-lokeroiset hedelmät syntyvät kaksi- tai kolmelokeroisten hedelmänaiheiden kasvaessa yhteen.

Hedelmän koko ja paino vaihtelevat kasvuolojen ja lajikkeen mukaan. Pienten kirsikka- tai minitomaattien hedelmän paino voi jäädä muutamaan grammaan, kun suurimmat pihvitomaatit saattavat kasvaa jopa kilon painoisiksi.

Väriltään tomaatin hedelmät ovat punaisia, keltaisia, oransseja tai jopa vaaleanpunaisia, valkoisia, violetteja ja raidallisia. Muodoltaan tomaatti voi olla litteän tai pyöreän pallomainen, pitkänomainen tai uurteinen.

Markkinoille on myös tulossa entistä kirkkaamman punaisia lajikkeita, joissa väriä aiheuttavan lykopeenin pitoisuus on selvästi nykyisiä lajikkeita suurempi.

Makuvivahteet monipuolistuneet

Ruuanlaitossa tomaatti on monipuolinen raaka-aine, jolla voi myös korostaa muiden ruoka-aineiden makua. Tomaateista on pystytty eristämään satoja erilaisia aromaattisia yhdisteitä, joiden määrä vaihtelee tomaattityypeittäin ja -lajikkeittain. Makua antavat lisäksi tomaatin erilaiset sokerit, happoyhdisteet ja kivennäisaineet. Myös kypsyys vaikuttaa makuun. Kypsinä poimitut tomaatit sisältävät enemmän sokereita kuin raakana poimitut, joissa puolestaan on enemmän hapokkuutta.

Aivan viime vuosina tomaattien tarjonta on monipuolistunut myös maun osalta. Vaihtoehtoja on sekä voimakkaan että miedon tomaatin ystäville. Miedoimpia ovat keltaiset lajikkeet sekä paljon kuiva-ainetta sisältävät pihvitomaatit. Aromit puolestaan ovat voimakkaimmillaan pienissä kirsikka- ja luumutomaateissa.

Tomaatin kanssa sopivat hyvin muun muassa erilaiset lihat, juustot, valkosipuli, yrttimausteet ja kasviksista muun muassa sipuli, peruna ja kesäkurpitsa.

Säilytä oikein

Tomaatit ovat maukkaimmillaan kypsän punaisina ja hiukan pehmenneinä. Useimmiten tomaattien kannattaa antaa kypsyä keittiön pöydällä muutaman päivän, jolloin niiden väri syvenee ja maku muuttuu makeammaksi.

Tomaatit tulisi aina säilyttää yli 13 asteen lämmössä. Tätä viileämmässä niiden rakenne vetistyy ja maku heikkenee. Tomaatteja kannattaa ostaa useamman päivän varalle, koska ne säilyvät huonelämmössä noin viikon. Viileäkaapissa 13 asteessa tomaatit säilyvät pari viikkoa. Kun tomaatteja kypsytetään tai säilytetään useita päiviä, ne kannattaa myös laittaa esimerkiksi paperipussiin, joka vähentää haihduntaa.

Kymmenen kiloa vuodessa

Suomalaiset ovat ahkeria tomaattien syöjiä. Tuoreita tomaatteja kulutetaan noin kymmenen kiloa henkeä kohti vuodessa. Tästä seitsemän kiloa on kotimaassa viljeltyjä.

Tomaatteja viljellään Suomessa noin 900 yrityksessä, yhteensä 127 hehtaarin alalla. Kotimaisista tomaateista 70 prosenttia tulee Vaasan läänin alueelta, pääosin Närpiöstä. Suomessa viljeltävistä tomaateista noin 95 prosenttia on pyöreitä perustomaatteja. Erikoistomaattien viljely ja kulutus ovat kuitenkin kasvaneet. Erityisesti punaiset, oranssit ja keltaiset kirsikkatomaatit ovat lisänneet suosiotaan. Uutuuksina markkinoille ovat tulleet muun muassa aromikkaat luumutomaatit ja luumuterttutomaatit. Uuden viljelytekniikan ansioista kotimaisia tomaatteja on myös saatavilla jo lähes ympäri vuoden.

Tomaatin lykopeeni ehkäisee infarkteja

Ravitsemuksellisesti tomaatti on erinomainen elintarvike. Se sisältää paljon C-vitamiinia, foolihappoa ja erilaisia kivennäisaineita. Kuopion yliopistossa kesäkuussa 2001 julkistetusta tutkimuksesta ilmenee, että tomaatin ja tomaattivalmisteiden syönti vähentää muun muassa riskiä sairastua sydäninfarktiin. Tulos perustuu tomaatin sisältämään karotenoidiin lykopeeniin. Tutkimuksen mukaan sydäninfarktin ja aivohalvauksen riski oli kolminkertainen niillä miehillä, joiden veren lykopeenitasot olivat matalat verrattuna miehiin, joiden veressä oli enemmän lykopeenia. Tomaatin lykopeenin on todettu ehkäisevän myös eturauhassyöpää.

Lykopeeni on ravinnosta, lähinnä tomaateista ja tomaattivalmisteista saatava yhdiste. Suomalaisten tärkeimpiä lykopeenin lähteitä ovat paitsi tuoreet tomaatit, myös tomaattipohjaiset kastikkeet ja ketsuppi.

Suomalaisten lykopeenin saanti on edelleen alhaista verrattuna esimerkiksi eteläeurooppalaisiin, joilla veren lykopeenitasot ovat kolme-neljä kertaa suuremmat kuin meillä. Lykopeeni kestää hyvin kuumennusta ja säilyy siis ruuanvalmistuksessa. Kypsennettyistä tomaattituotteista lykopeeni imeytyy paremmin kuin tuoreista tomaateista, joten tomaatteja kannattaa käyttää ruuanlaitossa entistä enemmän.

Oheinen teksti on vapaasti käytettävissä Vuoden 2002 vihanneksesta kertovissa jutuissa.

Lähde: Kotimaiset Kasvikset ry